Vesi – yksi tärkeimmistä resursseistamme

Lisätty: 06.09.2011 | Käyttäjältä: | 0 kommenttia

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset ja ruoan riittävyys tulevaisuudessa ovat olleet viime aikoina vahvasti esillä sekä Suomessa että maailmalla. Kasvavan ihmispopulaation ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haasteet ruoantuotannolle ovat saaneet aikaan vilkasta keskustelua tutkijoiden, kansalaisjärjestöjen, yritysten sekä poliitikkojen keskuudessa. Useat eri tahot ovat tunnistaneet tarpeen toimille, joiden avulla ruoantuotanto pyritään sopeuttamaan tulevaisuuden haasteisiin. Keskustelussa vahvimmin esillä on ollut ruoantuotannon ilmastonmuutosvaikutukset. Haluankin tässä kohtaa nostaa esiin myös yhden hieman taka-alalle jääneen, mutta  erittäin tärkeän tekijän eli veden. Puhdas vesi on elinarvoisen tärkeää ihmisille, eläimille sekä kasveille.

Puhdas vesi on meille suomalaisille itsestään selvyys ja myös osa kansallista identiteettiä. Onhan Suomi tuhansien järvien maa. Suomen järvissä vettä riittää, vaikka omien havaintojeni mukaan vedenpinta muun muassa Saimaalla on tänä vuonna ollut verrattain alhaalla. Veden laatukin on yleisesti hyvällä tasolla ja suomalaista järvivettä pystytään hyödyntämään juomaveden valmistuksessa. Osaammeko me suomalaiset kuitenkaan arvostaa tätä tärkeää luonnonvaraa, josta monissa osin maapalloa on huutava pula?

Veden kulutus suhteessa pinta- ja pohjavesien määrään on Suomessa vähäistä. Vettä ei juurikaan käytetä kasteluun viljan viljelyssä ja teollisuudessa veden käytön tehostamiseen on kiinnitetty huomiota. Vesiresurssien riittävyys on siis tältä osin hyvällä tasolla Suomessa ja meillä ei esiinny niin sanottua vesistressiä. Tilanne on kuitenkin heikompi monissa osin maapalloa(2). Monet alueet, joilta Suomeen tuodaan muun muassa ruokatarvikkeita, kärsivät vesistressistä. Tällaisia kohonneen vesistressin alueita Euroopassa löytyy muun muassa Espanjasta ja Italiasta, joista tuodaan Suomeen vuosittain elintarvikkeita yhteensä noin 300 milj. euron arvosta (3).

Vesistressillä tarkoitetaan veden kulutuksen ja käytettävissä olevien puhdasvesiresurssien suhdetta. Alueet, joilla puhdasvesiresurssit ovat rajalliset ja veden käyttö on näihin resursseihin verrattuna runsasta,  lasketaan korkean vesistressin alueiksi. Näillä alueilla muun muassa ruoantuotanto voi vaarantua, koska kasveille elintärkeää vettä ei ole riittävästi saatavilla. Ilmastonmuutos ja ruoan kysynnän kasvu voivat entisestään kiihdyttää tätä kehitystä veden haihdunnan ja ruoan viennin lisääntyessä.

Kehityksen jatkuessa nykyisenlaisena tullaan väistämättä tilanteeseen, jossa nykyisillä ruoan päätuotantoalueilla tullaan kohtaamaan ongelmia veden riittävyyden kanssa. Kasvavan ihmispopulaation ruokkimiseksi ruoantuotantoa tullaan lisäämään alueilla, joilla puhdasta vettä on riittävästi saatavilla, kuten Suomessa.  Tästä syystä on erittäin tärkeää, että arvostamme ja pidämme vesistömme puhtaina ja hyvässä kunnossa. Vastuullisina kuluttajina pyrimme säästämään vesivarantoja myös alueilla, joilla riski vesivarantojen ylihyödyntämiseen on suuri.

Aki Finér
Specialist, Sustainability and Green Economy
Raisio

—–

(1) Vesiverto. 2010. http://www.vesiverto.fi/data/File/veden_laskutuksen_suositushinnat_kaupungeittain.pdf
(2) WWF. 2011. Assessing water risk. A practical approach for financial institutions.
(3) Niemi, J. & Ahlstedt, J. (toim.). 2011. Suomen maatalous ja maatalouselinkeinot 2011. MTT. Publications 111. s. 42.

Palvelun nimi Mindo tulee sanoista mind ja do, eli välitä ja toimi. Haluamme edistää vastuullista syömistä – ruokaa joka on hyväksi itselle ja ympäristölle.

Facebook kommentit

Lähetä kommentti sivuille