Ovatko superfoodit superhuonoksi ympäristölle?

Lisätty: 22.11.2013 | Käyttäjältä: | 0 kommenttia

Goji- ja acai-marjat, chia-siemenet, raakakaakao ja muut niin kutsutut superfoodit löytyvät yhä useammalta lautaselta. Superfoodeilla ei ole virallista määritelmää, joten niiden kasvua ei tilastoida, mutta samankaltaisten funktionaalisten elintarvikkeiden maailmanmarkkinat yltävät tänä vuonna 176,7 miljardiin dollariin. Ilmankos menestyvät luomukaupat, esimerkiksi Ruohonjuuri ja raumalainen Lumo, ovat aajentaneet valikoimaansa reilusti superfoodeihin. Superfoodien ekologisesta jalanjäljestä on vaikea löytää luotettavaa tietoa. Goji-marjat tulevat yleensä Kiinasta ja Mongoliasta, maca, lucuma ja chia Etelä-Amerikasta ja spirulina Meksikosta.

”Esimerkiksi acaita viljellään Amazonin alueella Brasiliassa ja Perussa, joissa se voi tarjota ekologisesti kestävän tulonlähteen. Kysynnän kasvu saattaa kuitenkin lisätä hallitsematonta viljelyä, joka kiihdyttäisi alueen metsäkatoa entisestään”, sanoo WWF:n asiantuntija Aleksi Heiskanen.

Heiskanen suositteleekin kotimaisia superfoodeja: mustikkaa, nokkosta ja pellavansiementä, joiden ravintoarvo on tutkitusti yhtä hyvä kuin eksoottisempien superfoodien.

”Kotimaisuuden etuina ovat myös alkuperän tunnettavuus ja lyhyemmät kuljetusetäisyydet”, Heiskanen muistuttaa.

Ruuan kuljetuksen hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeasti, kertoo Worldwatch-institúutti. Suomen tulli tiedotti 2011 pysäyttävänsä lähes puolet superfood-tuotteista. Usein syynä ovat liian suuret torjunta-aine- ja sulffiittipitoisuudet. Tämä viittaa siihen, että superfoodeja viljellään aika tujuilla aineilla.

Luomukaupoissa myytävät superfoodit ovat luonnonmukaisesti viljeltyjä. Ruohonjuuren ostopäällikkö Johanna Koskinen muistuttaa tuotteiden ravintotiiviydestä. “Niiden roudaaminen maailmalta on kuitenkin huomattavasti fiksumpaa kuin ravinneköyhän hötön. Superfoodit ovat myös poikkeuksetta ruokia alkuperäisessä muodossaan. Myös tämä prosessoimattomuus hillitsee ekologisen jalanjäljen kokoa”, Koskinen sanoo.

Reilun kaupan superfood-valikoima on vielä hyvin rajallinen: raakasuklaata, kvinoaa, siemeniä ja pähkinöitä löytyy.

Reilun kaupan Suomen toiminnanjohtaja Janne Sivonen kehottaa kyselemään superfoodeja Maailmankaupoista. Niiden valikoima on tuotettu reilusti ja tuotteiden alkuperä tiedetään.

 Huilin vinkkejä ympäristöystävälliseen voimaruokaan:

  • Kotimainen luomukvinoa
  • Pellavansiemenet
  • Chili
  • Pakurikäävän kerääminen ei vahingoita luontoa. Sitä saa kuitenkin kerätä vain metsänomistajan luvalla ja luonnonsuojelualueilta sitä ei saa kerätä lainkaan.
  • Maca-juurta kasvatetaan Andeilla olosuhteissa, joissa muut viljelykasvit eivät menesty, eikä se vahingoita luonnon monimuotoisuutta. Macan viljely on myös nostanut paikallisten viljelijöiden elintasoa. Toisaalta kuivattu lanttu ja parsakaali ovat ravintopitoisempia kuin kuivattu maca-juuri.
  • Mustikka (myös kuivattuna)
  • Nokkonen on ravinteikkaampaa kuin spiruliina.

– Riikka Suominen

Artikkeli on julkaistu Huili-lehdessä.

Huili on Suomen ensimmäinen ja ainoa ekologinen aikakauslehti. Ekologisen elämäntavan lisäksi Huili käsittelee kulttuuria, matkoja, ajankäyttöä ja uusia ilmiöitä. Nimi kehottaa huilaamaan, tankkaamaan energiaa. Tilaa lehti osoitteessa www.huililehti.fi.

Facebook kommentit

Lähetä kommentti sivuille