Mindon teesit

Lisätty: 28.01.2012 | Käyttäjältä: | 0 kommenttia
Kategoria : ekoruoka luomu

Kausiruoka

Syö muodikkaasti

Juustokakun makuinen Kismet tai karpalokokis ei ole sellainen kausiherkku mitä tässä tarkoitetaan. Silloin kun vuodenajoilla oli merkitystä muullekin kuin muodille, syötiin mitä luontoäiti milloinkin tarjoili. Kesällä runsain mitoin salaatteja ja tomaatteja, syksyllä marjoja ja sieniä, ja kevättalvella järsittiin kellariin varastoituja pottuja ja juureksia.  Kausituotteiden ei välttämättä tarvitse käydä risteilyllä tai Helsinki-Vantaalla päästäkseen ruokapöytääsi, jolloin niiden kuljetukseen ja säilömiseen kuluu vähemmän energiaa.

Marketti

Kierrä kaupan kirottu keskikäytävä

Supermarkettien keskimmäisillä käytävillä on hyllyittäin ylipakattuja tuotteita, jotka säilyvät pidempään kuin ruumiisi. Säilykkeet ovat todennäköisesti matkustaneet maailmalla enemmän kilometrejä kuin sinä. Viljatuotteista on poistettu kaikki terveellinen rasva, jotta tuotetta voitaisiin säilöä tästä ikuisuuteen. Kaiken ravinnoksi kelpaavan pitäisi pilaantua joskus, vai mitä? Oikea ruoka löytyy yleensä kaupassa kulkemalla seinänviertä: Hedelmät ja vihannekset, leivät, juustot, maitotuotteet, kalat, lihat ja jopa pakasteet. Pistä vaikka silmät kiinni kassajonon ajaksi, jos heräteostoksena poimit mukaasi karkkihyllystä sokerihumalan tai lisäainepommin.

Voi

Kevennä ilman kevyttuotteita

Salaisuus normaalipainoisena pysymiseen ei ole kohtuullisuutta kummempi.  Jos syöt enemmän kuin kulutat, lihot, ja käytät luonnonvaroja enemmän kuin oman tarpeesi verran.  Ravitsemuksen kannalta turhien elintarvikkeiden, kuten karkkien, limujen, alkoholin ja sipsien käyttö tuo oman lisänsä ilmastopäästöihin. Turhuuksiin uppoaa tutkitusti[i] jopa 40 % ruotsalaisten ruokakuluista, ja vaikka olisimme parempia ainakin jääkiekossa, niin kannattaa syynätä oma kauppakuitti. Kevennät painoa, ruokalaskua ja ilmastotaakkaa syömällä vain sen verran kuin kulutat. Oikotie kevyeen elämään ei käy kevyttuotteiden kautta, sillä näissä lantratuissa elintarvikkeissa yleensä rasva on korvattu sokerilla, tai kaikki luonnollinen luontaisenkaltaisella. Oikeaa ruokaa ei ole terveellistä korvata lisä- ja makeutusaineilla.

ravintola

Nirsoile vapaasti

Käskikö äitisi syödä aina lautasen tyhjäksi, höystäen vaatimuksen sanoilla ’ajattele Afrikan lapsia’?  Vaikka suurinta tuhlausta on ostaa ruokaa joka jää syömättä, ei edelleenkään auta että syömme muidenkin puolesta. Syö vain sen verran kuin jaksat, ja osta vain sen verran kuin syöt. Jos hamstraat kaappiin ruokaa ’varmuuden vuoksi’, on suuri todennäköisyys että osa jää syömättä ja päätyy biojätteisiin koskemattomana. Aikuisena on ihan sallittua nirsoilla. Jos et pidä pepperonista, pyydät pizzasi ilman sitä. Voit tehdä saman ravintolassa, sen sijaan että jättäisit osan annoksesta syömättä. Ethän heitä ruokaa roskiin.

Lehmä

Kaikissa meissä asuu pieni lehmä

Syömme niin paljon lihaa, että meiltä loppuu viljelytila. Yli neljännes [1] maapallon pinta-alasta on nykyään laitumena tai rehupeltona. Kasvava lihan kulutus aiheuttaa osaltaan metsien hakkuita pelloiksi. Suomalaiset syövät lihaa noin 200 g päivässä, ja lähes jokaisella päivän aterialla – eli yli ravintosuositusten. Jotta maatalouden päästöt pysyisivät aisoissa, liha-annoksen tulisi olla 0–90 g päivässä, eli sekasyöjän pitäisi puolittaa vuotuinen lihan kulutuksensa. Esimerkiksi leikkeleet on helppo jättää leivän välistä pois. Ravinnontarpeen voi tyydyttää myös proteiinipitoisilla kasviksilla. Lihan annoskoon muuttaminen pienentää myös hiilijalanjälkeä, ruokalaskua, ja monien terveysongelmien riskiä [2].

Tonnikala

Älä tapa

Söisitkö maailman viimeiset tiikerit tai pandat? Et ehkä, mutta välittömässä vaarassa olevaa tonnikalaa saatat silti syödä. Huimat 70 % maailman kalakannoista on ylikalastettuja tai vaarassa hävitä kokonaan. Jos riistokalastus nykyisellä volyymilla jatkuu, kaikki syötäväksi kelpaava kala loppuu 2050 mennessä [1]. Kyllä, todennäköisesti sinun elinaikanasi, jos vietät hyvää elämää. Itämeren lohikin päätyi [2] äskettäin WWF:n mainion kalaoppaan [3] punaiselle listalle vältettävien kalojen joukkoon. Ylimitoitetut laivastomme pyytävät kalaa enemmän ja nopeammin kuin luonto ehtii kantoja uusia. Tuhoisat kalastusmetodit kuten pohjatroolaus hävittävät kokonaisia merten ekosysteemejä kauhoen kaiken elävän mukanaan. Jotta lohikalan luuranko ei päädy luonnontieteelliseen museoon tyrannosauruksen rinnalle, voit tukea kestävää kalastusta suosimalla kotimaista järvikalaa ja kestävästi pyydettyjä, MSC-serfifioituja kaloja.

Luomu

Syö luomuruokaa, tai kuten isovanhempamme sitä kutsuivat: ruokaa

Teollisesti tuotetut elintarvikkeet ovat verrattain tuore keksintö. Omat isovanhempasi tai vanhempasi kertovat tarinoita lapsuudestaan, jolloin ruoka kasvatettiin omassa kanalassa, sikalassa tai pellolla. Maidon sai utareesta ilman lisättyä D-vitamiinia ja vaikuttavia ainesosia, joiden nimiä et osaa ääntää. Luonnonmukaisessa viljelyssä karjan tuottama lannoite levitetään pellolle ja ravinteet kiertävät tehokkaasti. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen [4] mukaan maidontuotannossa luonnonmukainen viljely on kokonaisympäristövaikutusten kannalta parempi vaihtoehto kuin tavanomainen viljely.  Eräiden arvioiden [5] mukaan luomuviljelyyn siirtyminen maailmanlaajuisesti vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä muun muassa maaperään sitoutuvan hiilen – eli humuksen – määrän kasvaessa.

[1] End of line -dokumentti

[2] Suomen hallitus Itämeren lohen pahin vihollinen 

[3] WWF Kalaopas 

[4] Grönroos, J. & Seppälä J. (toim.). 2000. Maatalouden tuotantotavat ja ympäristö. Suomen ympäristö 431. Luonto ja luonnonvarat. 244 s.

[5] Soil Association. 2009. Soil carbon and organic farming. A review of the evidence of agriculture’s potential to combat climate change. 

[i] Ruotsalaiskuluttaja ei maksa ekstraa kestävistä ruokavalinnoista. Ruokatieto 8.4.2009. Uutiset > 2009 > Arkistoitu uutinen

Veera on digiaktivisti, digistrategisti ja yrittäjä, joka suunnittelee järjestöille verkkokampanjoita Sveitsistä käsin. Hän vastustaa ruoan geenimuuntelua, mutta ei voi vastustaa muiden laittamaa ruokaa. Veera ottaa kantaa ajankohtaisiin ruokakysymyksiin.

Facebook kommentit

Lähetä kommentti sivuille